Meänkieli
Lukuelämys oon ko erityinen voima iskee. Voima joka saattaa laajentaa mailmaa, voittaa kieliä, haastaa ajatuksia, antaa fanttasiin liikkua vaphaasti. Suojaaksheen lasten oikeutta hyvhiin kertomukshiin, Ruottin hallitus perusti Astrid Lindgren Memorial Award vuona 2002. Joka vuosi palkithaan henkilö eli järjestö, joka rikastuttaa kirjalisuuen merkitystä lapsile ja nuorile koko mailmassa. Palkinon summa, viis miljoonaa ruottin kruunua, merkittee ette se oon mailman issoin siinä lajissa. Tämä näyttää kunka tärkeä nuorten lukeminen oon, nyt ja tulevaisuuessa
Astrid Lindgrenin muistoksi
Harva ihminen oon tehny niin paljon lasten oikeuen rikhaassen ajatusmailman etheen niinku Astrid Lindgren. Se uusi lastenkirjalisuuen ja hänen selityksiä rakastethaan ympäri mailmaa. Se oli kans tosi hymanisti joka vaikutti yhtheiskunnalisessa keskustelussa – aina lapset ja niitten tulevaisuus mielessä. Ko se kuoli 2002, 94 vuotta vanhaa, Ruottin hallitus järjesti Astrid Lindgren Memorial Award (ALMA), kansainvälinen palkinto sillä tarkotuksela ette kunnioittaa rakhaan kirjailian muistoa ja lisätä kiinostusta lasten- ja nuorten kirjalisuutheen ympäri mailmaa.
Viranomhainen Kulturrådet hallittee palkintoa ja kanslia vastaa komyniseerauksesta, tuesta jyrryle, rahan huushollaamisesta ja kaikesta toiminasta, mikä koskee palkintoa ja palkinonsaajia. Kahentoistahengen jyrry valittee palkinonsaajat.
Mailmanluokkasta kirjalisuutta
Astrid Lindgren kehitti lastenkirjalisuutta taitemuotona. Sen vuoksi palkinto jaethaan semmosille jokka jatkava työtä hänen hengessä; fanttasiilä, rohkheuella, respektilä ja myötätuntheela ja jonka työt ja teot oon korkealaatuset taitheelisesti. Se huomio, minkä palkinto antaa vaikuttaa ette kirjoja käänethään monele kielele ja enämpi lapsia kohtaa hyvvää kirjalisuutta – hauskaa, uuistavaa, haastavaa eli moniosasta.
Lasten- ja nuorten kirjalisuuela oon voimaa laajentaa ymmärtämistä ja jakamista kylttyyritten ja ihmisten keskelä. Temokratiin ja aukeimen yhtheiskunnan ylläpito vaatii ette lapset ja nuoret ympäri mailmaa saava maholisuutta kirjalisuutheen. Mitäs tapahtuu jos lapset ja nuoret ei saa auasta ovia niihin mailhmoin mihinkä lukeminen viepi? Astrid Lindgren itte vastaa hänen kiitospuhheessa ko se otti vasthaan H.C. Andersen-mitalin 1958:
Lapsi, yksin kirjansa kans, luopi jossaki sielun salhaisessa huohneessa omia kuvia, jokka lyövä kaiken muun. Semmoset kuvat oon välttämättömät ihmiselle. Sinä päivänä ko lapsen fanttasii ei ennää jaksa lua niitä, sinä päivänä ihmiskunta oon köyhä.